Nemi on ollut meillä jo yli viikon...Ihana eka viikko on takana!

Tällä viikolla on paljon ollut kavereita katsomassa Nemiä. Se on aina hirveen rauhallinen, kun meillä on vieraita, mutta sitten riehaantuu aina just ennen kun ollaan menossa nukkumaan. Se vetää hirveetä rallia ympäri kämppää ja heittelee leluja sekopäisenä  Voi olla, että alakerran naapurin mielestä se ei oo yhtä hellyyttävä kuin mitä se on (vielä) meidän mielestä.  Keskiviikkona kävi koirakavereitakin kylässä. Elsa kävi "vähän" riehaannuttamassa Nemiä. Elsa-parka ei ollut ihan yhtä innoissaan Nemistä kuin mitä Nemi oli Elsasta. Onneksi Elsa pääsi sohvalle karkuun, kun Nemi ei sinne vielä ihan itse pääse (tosin sinnikkään yrityksen jälkeen se puski kerran itsensä sohvalle). En tiedä, voi olla, että Elsa lähti turkittomana takasin kotiin, koska meidän trimmaaja-hirviö Nemi repi tukuittain siltä karvaa. Vedin hirveitä kasoja pitkää, mustaa karvaa Nemin suusta. No, eihän näyttelykoiralle turkki tärkeä olekaan, eihän?!

Eilen Tiina ja Jari kävi Nemiä moikkaamassa ja toi uuden lelun, jee!Menin edellisellä kerralla sanomaan, ettei meillä ole yhtään vinkulelua. No nyt meillä on Herra Kalkkuna, ja se kyllä vinkuu, tai kaakattaa, tai pitää jotain kovaa ääntä kuitenkin. Nemin mielestä se on paras juttu koskaan, mutta vajaan 24h perusteella en voi yhtyä Nemin mielipiteeseen. Nemi kaakattaa sitä ihan jatkuvalla syötöllä. Tässä se on ylpeänä Herra Kalkkunan kanssa.

Ulkonakin ollaan päästy käymään vähän enemmän, kun pakkaset ei ole enää niin kovat! Välillä tyttö on ihan innoissaan, tosin ei se kauheen kauas halua pihasta lähteä. Välillä on sitten vähän enemmän pelottavaa. Viikonloppuna olis tarkoitus viedä sitä vähän uusiin paikkoihin ulos, että näkee muutakin kuin meidän talon pihan. Tänään tyttö innostui kaivamaan lunta ja ekan kerran tarttu kamerakin mukaan. Tässä päivän antia

Yksin Nemi tuntuu olevan jo tosi hyvin. Tai siis ainakaan se ei ääntä pidä, kun ollaan pois. Joka päivä se on ollut erinäisiä aikoja yksin eikä kertaakaan ole pitänyt ääntä lähdettäessä eikä tullessa. Ei se neiti kyllä myöskään pelkäästään nuku yksin ollessaan. Täällä se touhuilee, ainakin osan aikaa. Eilen se oli löytänyt puhelimen laturin purrut sen poikki.

On Nemi vaan niin ihana!! Ja niin kaunis! Ulkonakin kaikki tulee kokoajan päivittelemään kuinka kaunis se on. Nimensä Nemi tuntee jo ja aika hyvin ja tulee luokse kun kutsuu, ei tietenkään vielä ihan joka kerta, mutta aika hyvin kuitenkin. Palloa se hakee ja tuo luokse, irti-käskyä ei vielä olla opetettu. Istuakin Nemi osaa käskystä! Kyllä siitä hyvä tulee