Tällä viikolla oli tosiaan sekä toko- kurssi että agility-kurssi.

Maanantaina tokossa treenailtiin häiriötä, siten että muut kurssin koirat (ei meitä tosin ole kuin 3 koirakkoa) olivat lähietäisyydellä ja katsottiin toimiiko koira häiriössä. Nemi jaksoi keskittyä todella hienosti, eikä juurikaan hamuillut toisten koirien perään. Harjoiteltiin perusastentoa, jonka Nemi osaa jo tosi hienosti. Enemmän ongelmia aiheuttaa allekirjoittaneen käsien rentouttaminen, jostain syystä mullä jää kädet välillä miten sattuu. Käytän siis tietenkin Nemillä vielä aika paljon käsimerkkejä käsykjen ohella. Täytyy jossain vaiheessa alkaa niitä sitten vähän vähentämään. Harjoiteltiin myös maahanmenoa, joka on Nemille myös tuttu liike. Jostain syystä se kuitenkin oli vähän hankalaa ja piti ottaa käsimerkki myös siihen mukaan. Ohjaaja huomasi, että Nemi menee aina maahan siten, että sen toinen etutassuista kääntyy aina alle. Ihmeteltiin sitä siinä, että mistäköhän mahtaa johtua. Lupasin tarkkailla sitä kotona, teekekö se sitä myös silloin, kun menee itsekseen (ei käskystä) maahan. Tiistaina agiltytreeneissä maintsin siitä Kikalle, joka totesi, että mä oon vaan totuttanut Nemin huomaamattani siihen, kun palkkaan sen siitä. Joten alotettiin maahan-käskyn opettelu uudelleen käsimerkein siten, että Nemi niiaa itsensä maahan. Kyllä sen tajuskin aika nopeasti! Täytyy vaan itse muistaa, ettei palkkaa sitä siitä. Vaikka eihän se nyt mikään iso juttu, voihan se olla, että se alkaa aiheuttaa jotain jumeja tai muita lihaksiin, kun se menee aina vähän vinoon ja tassu taittuu alle. Tokotreeneissä tutustuttiin myös hyppyyn, mutta ei vielä harjoiteltu itse liikettä. Oli kyllä tosi mukavat treenit, Nemi simahti saman tien, kun päästiin autoon. Oon niin ylpeä mussukasta, kun se jaksoi niin hyvin keskittyä

Tiistaina sama meno jatkui agility-kurssilla! Nemi oli innoissaan ja jaksoi sielläkin keskittyä todella hienosti. Nyt meni puomi jo todella hyvin, Nemi ei epäröinyt hetkeäkään ja menee sen tosi hyvin ja rauhallisesti. Tehtiin myös hyppyjä sarjana, harjoiteltiin myös odottamista ennen esteelle menoa. Koiran piti odottaan esteiden edessä, kun vien palkan esteiden loppuun ja menen sitten sen viereen ja annan hyppy käskyn. Tosi hienosti tyttö malttoikin odotella ja hypyt meni tosi hyvin! Tunnellikaan ei tuntunut enää niin pelottavalta ja sekin sujui enimmäkseen hyvin. Uusina esteinä harjoiteltiin A-estettä, josta olin ihan varma, ettei Nemi sitä kovin helpolla mene. Ekalla kerralla se jäikin puoleen väliin kauhusta kankeana,  mutta uskaltautui lopulta ylös asti ja sitten alas. Sen jälkeen se sujuikin jo melko hyvin, kun Nemi sai otettua hiukan vauhtia niin oli helpompi nennä kerralla ylös. Olin tosi ylpeä Nemistä. Nyt mentiin A vain pari kertaa, joten saa nähdä miten se ensi viikolla siihen suhtautuu, toivottavasti yhtä hyvin kuin tällä viikolla puomiin. Ne molemmat taitaa rapista sen kynsien alla sen verran ikävästi, että se ei oikein tykkää. Toinen uusi este oli pussi. Kikka lähetti Nemin pussiin ja mä olin pussin päässä ottamassa sitä vastaan. Nostin pussin suuta vähän, että se näkee mut. Ei ollut Nemin suosikki! Se ryömi lähes maakuullaan pussista läpi. Oli harvinaisen hyvittava näky! Vielä ei kuitenkaan harjoiteltu siten, että koira työntää pussin suun itse auki. Harjoiteltiin niin intensiivisesti, että Nemi selkeesti väsyi jo ennen kuin tunti oli ohi. Pidettiin taukoja ja otettiin vielä loppuun vähän esteitä! Oli kyllä todella hauskaa ja Nemikin oli niin ilonen kun se onnistui! Aluksi ajattelin vähän, että ehkä tää agility jää vaan tähän kurssiin, mutta nyt alkanut mieli vöhön muuttua. Nemikin selkeesti nautti ja mullakin oli tosi kivaa! On se niin kivaa harrastaa Nemin kanssa, kun näkee miten se oppii uusia asioita ja tykkää tehdä hommia!